Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Teijo Palander (email), Timo Punttila, Arto Kariniemi

Kuormatraktorin massan hallinta kuormaimen avulla turvemaiden puunkorjuuta varten

Palander T., Punttila T., Kariniemi A. Kuormatraktorin massan hallinta kuormaimen avulla turvemaiden puunkorjuuta varten.

English title: Controlling the wheel weights of forwarders by loading and boom moving in timber harvestings on peatlands

Tiivistelmä

Tässä kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin kuormatraktorin kuormauksen ja kuormaimella keventämisen vaikutusta pyörien painon jakaumiin punnitsemalla koneet ennen koetta ja sen jälkeen. Mittaustuloksista laskettiin kuormaimen taakan vaikutuspotentiaali, joka kuvaa kuormatraktorin pyörän painon muutoksen vaihtelua, kun eripainoisia taakkoja siirretään etuviistosta takaviistoon. Kuormaimen taakan vaikutuspotentiaali oli suurin 6-pyöräisen Valmet 840S-2 kuormatraktorin etupyöriin (2–24 %). Tulosten perusteella kuormatraktorin etupyörien keventäminen on mahdollista kuormaimen avulla, jos kuormain on takaviistossa 45º kulmassa. Tässä asennossa kuormain ja taakka vähensivät (keventäminen) kuormaimen vastakkaisen puolen etupyörien painoa 0–8 %. Keventäminen vähensi takapyörien painoa 19–38 %. Kahdeksanpyöräisellä Valmet 840S-2 kuormatraktorilla ”keventäminen” lisäsi etupyörien painoa 6–9 % ja vähensi takapyörien painoa 13–32 %. Yleisen käsityksen mukaan kuormatraktori on kuormattava tasaisesti asettamalla puuntyvet vuorotellen eteenpäin ja taaksepäin, jotta kuormatraktorin kuorma olisi hyvä. Tämän kokeen tulokset osoittivat, että kuormatraktori on kuormattava tyvet taaksepäin, jos tavoitteena on vähentää etupyörillä kyntämistä. Tutkimuksen perusteella kuormaimella voi vaikuttaa kuormatraktorin massan jakautumiseen pyörille. Siksi kuormatraktorin kuljettajan tilannereaktiot ja kuormaimen käyttö voivat vähentää raiteen muodostumista sulan turvemaan ajotilanteissa.

Original keywords
suo; ajoura; kuormain; kuormatraktori; puunkorjuu; raiteistuminen

English keywords
peatland; track; forwarder; forwarder loading; timber harvesting

Tekijät
  • Palander, Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, PL 111, 80101 Joensuu, email: teijo.s.palander@uef.fi Sähköposti ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Punttila, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
  • Kariniemi, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2012

Katselukerrat 775

Saatavilla http://suo.fi/article/9881 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Räsänen A., Mustajoki J. et al. (2023) Multi-criteria planning of peat production area .. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10824
Silvan N., Sarkkola S. (2022) Biomass utilization potential on low-productive .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10796
Ruuhijärvi R., Salminen P. et al. (2022) Distribution range, morphological types and stat.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 artikkeli 10741
Laitinen J., Muurinen L. et al. (2022) Analysis of drier rich Betula pubescens fens, ri.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 artikkeli 10739
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Forestry on drained peatlands as a source of sur.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10398
Ikonen P., Laasasenaho K. et al. (2023) Katsaus turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10823
Talvitie P., Räsänen A. et al. (2023) Changes in the open water hollows in Häädetkeida.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10822
Ojanen P., (2015) Climatic impacts of forestry on drained boreal p.. Suo - Mires and peat vol. 66 no. 2 artikkeli 9898
Tolonen K., Suoknuuti M. (2022) Changes in the surface patterning in the raised .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10795
Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10793
Salomaa A., Paloniemi R. (2014) Ecosystem services, voluntariness and mire conse.. Suo - Mires and peat vol. 65 no. 1 artikkeli 9894
Mendes C., Dias E. (2013) Classification of Sphagnum peatlands in Azores —.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 artikkeli 9892
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Factors affecting the spatial variability of wat.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 artikkeli 9883
Palander T., Punttila T. et al. (2012) Controlling the wheel weights of forwarders by l.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 artikkeli 9881
Kojola S., Penttilä T. (2012) Timing of thinnings in drained peatland stands Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 artikkeli 9880
Korhonen R., (2012) Characteristics and the quality guidelines of ba.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 1 artikkeli 9878
Leppälä M., Laine A. M. et al. (2011) Winter carbon losses from a boreal mire successi.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 artikkeli 9874
Miettunen J., (2010) Winter food use and selection of willow grouse (.. Suo - Mires and peat vol. 61 no. 2 artikkeli 9872
Rehell S., Heikkilä R. (2009) Young successional stages of aapa mires on the l.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 artikkeli 9864
Mäkilä M., Moisanen M. et al. (2006) Is the oldest postglacial peat of Finland in Ilo.. Suo - Mires and peat vol. 57 no. 1 artikkeli 9846
Hiltunen O., Palander T. (2020) The development opportunities of silviculture an.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10401
Väliranta M., Piilo S. et al. (2020) Response of permafrost peatland hydrology and ca.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10399