Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Silver (email), Tuula Piri

Havaintoja tyvitervastaudista turvemaiden männiköissä

Silver T., Piri T. Havaintoja tyvitervastaudista turvemaiden männiköissä.

English title: Observations of Heterobasidion root rot in Scots pine stands on peatlands in southern Finland

Tiivistelmä

Ensimmäiset varmistetut havainnot männynjuurikäävän (Heterobasidion annosum) aiheuttamasta tyvitervastaudista tehtiin ojitettujen turvekankaiden männiköissä vuosina 2016‒2017. Juurikääpätartunnan saaneita mäntyjä havaittiin kuudella eri turvemaakohteella Länsi- ja Keski-Suomessa. Tuhokohteet ovat alun perin olleet märkiä, vähäpuustoisia tai puuttomia soita, jotka on ojitettu vuosina 1930‒1972. Selvitystä tehtäessä turvekerroksen paksuus vaihteli 0,3:sta kahteen ja puoleen metriin ja suotyyppi niukkatyppisestä varputurvekankaasta runsastyppiseen mustikkaturvekankaaseen. Osa tartunnan saaneista männyistä kärsi kaliumin puutteesta. Kaikki kohteet olivat runsaspuustoisia (arvioituna puustoa oli yli 100 m3/ha). Juurikääpätartuntojen alkuperä jäi epäselväksi. On kuitenkin epätodennäköistä, että tautia olisi esiintynyt märillä soilla ennen ojitusta. Puusto on todennäköisesti altistunut juurikäävän itiötartunnalle kesällä tehtyjen hakkuiden tai taimikon hoitotöiden seurauksena. Tartuntaa on voinut tapahtua myös ojien kaivussa katkenneiden ja vaurioituneiden juurten kautta. Tyvitervastaudin esiintymisrunsaudesta samoin kuin männynjuurikäävän itiö- ja rihmastolevinnästä turvemailla tarvitaan lisätutkimusta. Tämän selvityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että turvemaiden männiköt altistuvat kesähakkuissa juurikääpätartunnalle ja kantokäsittelyn laajentaminen myös näille kohteille olisi tarpeellista, vaikkei nykyinen laki metsätuhojen torjunnasta sitä edellytäkään.

Original keywords
turvemaa; mänty; männynjuurikääpä; tyvitervastauti; kantokäsittely

Tekijät
  • Silver, Suomen metsäkeskus, Turku Sähköposti timo.silver@metsakeskus.fi (sähköposti)
  • Piri, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti tuula.piri@luke.fi

Vastaanotettu 17.12.2018 Julkaistu 17.12.2018

Katselukerrat 727

Saatavilla http://suo.fi/article/10110 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Silver T., Piri T. (2018) Observations of Heterobasidion root rot in Scots.. Suo - Mires and peat vol. 68 no. 1 artikkeli 10110
Saarinen M., Silver T. (2011) Macronutrient ratios and sufficiency of soil pot.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 artikkeli 9875
Silver T., Joensuu S. (2005) The condition and deterioration of forest ditche.. Suo - Mires and peat vol. 56 no. 2 artikkeli 9839
Saarinen M., Silver T. et al. (1998) Ditch dimensioning in ditch-network-maintenance .. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 3 artikkeli 9775
Silver T., Saarinen M. (1995) The need for and realization of cuttings in conn.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 2 artikkeli 9747
Saarinen M., Silver T. (1992) Evaluation of ditch network maintenance on drain.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 3 artikkeli 9692
Silver T., Saarinen M. (2001) Determining the need of repairing fertilization .. Suo - Mires and peat vol. 52 no. 3-4 artikkeli 9817
Silver T., Kajava S. (2000) Mires concerning the forest act in Southwest Fin.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 2 artikkeli 9790
Silver T., Joensuu S. et al. (2009) The condition and need for emptying of sedimenta.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 artikkeli 9866
Silver T., Saarinen M. (2007) The accuracy of aerial spreading of repair ferti.. Suo - Mires and peat vol. 58 no. 2 artikkeli 9855